Jos minulla olisi nyt hiiliä ja paperia, tai maalausvälineet niin tietäisin mitä piirtäisin/maalaisin.
ihmispaljous. hälinää, naurua, iloa.
ääntä, valoa ja väriä.
ja siellä keskellä, yksi kuin vanhoista elokuvista, harmaa ja väritön. se seisoo siellä, katse maahan luotuna, hiukset silmillä. hiljaa, yksin. kädet sivulla roikkuen. siitä tippuu paloja, varisee kuin tuhkaa. isompia ja pienempiä riekaleita, ne tippuvat ja hajoavat tuuleen. minunpaloja. jokaisellä henkäyksellä vähän lisää. niin kauan kunnes se lakkaa näkymästä, edes harmaana ja värittömänä.
lopulta se on läpinäkyvä, näkymätön.
olematon.
-isosisko
2 kommenttia:
Hyvä teksti, tulee mieleen muutamat omat ajatukset/kuvitelmat just siitä, miten tuntuu mustavalkoiselta verrattuna värikkäisiin kaikkiin muihin. "Minunpaloja" on musta loistava ilmaus.
Kiitos Lilja <3 Minä haluaisin tästä taulun. En tiedä voisinko pitää sitä seinällä ikinä, mutta haluaisin kuitenkin. :) -Isosisko
Lähetä kommentti