Jos minulla olisi nyt hiiliä ja paperia, tai maalausvälineet niin tietäisin mitä piirtäisin/maalaisin.
ihmispaljous. hälinää, naurua, iloa.
ääntä, valoa ja väriä.
ja siellä keskellä, yksi kuin vanhoista elokuvista, harmaa ja väritön. se seisoo siellä, katse maahan luotuna, hiukset silmillä. hiljaa, yksin. kädet sivulla roikkuen. siitä tippuu paloja, varisee kuin tuhkaa. isompia ja pienempiä riekaleita, ne tippuvat ja hajoavat tuuleen. minunpaloja. jokaisellä henkäyksellä vähän lisää. niin kauan kunnes se lakkaa näkymästä, edes harmaana ja värittömänä.
lopulta se on läpinäkyvä, näkymätön.
olematon.
-isosisko
